OPETUSHAVAINNOINTI VI

21.11.2016 

klo 12.30-15.45

Laurea ammattikorkeakoulu, Tikkurila

Lehtori: Maarit Koskinen

SOSIONOMI-KOULUTUS

Olin seuraamassa Laurean ammattikorkeakoulussa sosionomi-opiskelijoille suunnattuja opetustunteja. Havainnointipäivän tunnit kuuluivat Varhaiskasvatuksen pedagoginen osaaminen (10 op) kokonaisuuteen. Päivän pääteemana oli avata uuden Valtakunnallisen Vasun (varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden) sisältöjä. 

        

**Opetushallitus on määrännyt 18.10.2016 uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee ottaa perusteiden mukaiset uudet paikalliset suunnitelmat käyttöön 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatus- suunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Esiopetus, jota säätelee perus- opetuslaki,osa varhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaa Opetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Vasun perusteet 2016: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

TUNTISISÄLLÖT

Klo 12.30-14.15

Kurssisisällön ja päivän teeman avaaminen: Opettaja aloitti tunnit kertaamalla opiskelijoiden kanssa Varhaiskasvatuksen pedagoginen osaaminen 10 op kurssisisällön. Samalla käytiin läpi iltapäivän pääteema.

Edellisen tunnin tehtävän purku: Osa opiskelijoista oli osallistunut Varhaiskasvatuksen amk-päivään 16.11.2016 ja tunnit käynnistyivät ks. päivän koonnilla, jossa opiskelijat jakoivat työpajoissa opittuja asioita ja kokemuksia muille opiskelijoille.  Aiheina olivat mm. S2-opetuksessa käytettävät kielitietoiset toiminnalliset menetelmät kuten musiikin käyttö S2-opetuksessa sekä tutustuminen sanasäkki-menetelmään.  

Vasu 2016: Tuntien pääteemana oli avata uudessa vasussa esiin tulevan osallisuuden roolia varhaiskasvatuksessa. Opettaja avasi uutta vasua ensin teoriatasolla, jonka jälkeen pureuduttiin miettimään kuinka lasten ja perheiden osallisuus on näkyvissä päivähoidon arjessa. Tunnilla avattiin myös lapsen henkilökohtaisen vasun käyttöä päivähoidossa. Opiskelijat saivat tutustua Vantaan Kaupungin vasu-pohjaan pienryhmissä. Pienryhmien tehtävänä oli arvioida nykyistä lapsen henkilökohtaista vasurunkoa ja miettiä niin vanhemman kuin työntekijän roolista käsin, että mitkä lomakkeen aiheista olisi helppoja ja mitkä haastavia käsitellä.

Klo 14.15 -14.30 Tauko

Klo 14.30-15.45  

Lapsen osallisuus päiväkodissa:

Opiskelijat jaettiin pienryhmiin, jossa heidän tehtävänä oli keskustella Vasun kautta esiin tulevasta lapsen osallisuuden tukemisesta päiväkodissa. Opiskelijoiden tuli miettiä, kuinka lapsi voi itse vaikuttaa omiin asioihinsa/toimintaan päivähoidossa. 2 min porinatuokion jälkeen ajatukset koottiin suullisesti yhdessä ja opettaja kirjasi vastaukset fläpille. Tehtävän jälkeen opettaja kävi läpi osallisuuden tasot (Harry Shier).

Pro Gradu-tutkielmia lasten osallisuudesta päiväkodissa:

-      Lapsen osallisuuden mahdollistaminen päiväkodin toimintakulttuurissa. Pro-gradu tutkielma: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23778/lapsenos.pdf?sequence=1

       Osallistava vuorovaikutuksen malli lasten osallisuuden mahdollistajana. Pro Gradu-tutkielma: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/25307/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201009302820.pdf?sequence=1

Lasten stressi päiväkodissa:

Tunnin viimeisenä aiheena oli lapsen stressi päiväkodissa. Opiskelijat kävivät suullisesti läpi erilaisia lapsille suunnattuja rentoutusmenetelmiä ja opettaja johdatteli opiskelijat lasten stressi päiväkodissa-aiheeseen videomateriaalin kautta. 

Lapsen stressi päivähoidossa on aiheena hyvin tärkeä ja laaja, joten tästä aiheesta saisi hyvin toteutettua laajemman kokonaisuuden. Toivottavasti aihetta lähdetään jatkotyöstämään seuraavilla tunneilla, sillä muuten se saattaa jäädä liian irralliseksi. Aihetta olisi voinut kenties lähteä avaamaan siten, että millaiset asiat ovat vaikuttamassa lasten stressiin päiväkodissa ja mitä stressiä ehkäiseviä keinoja päiväkodin arjessa on käytössä lapsen stressin ehkäisyyn. Videomateriaali. Lasten stressi päiväkodissa:

http://areena.yle.fi/1-3337598 

Opetusmenetelmistä

Opettaja yhdisti opetuksessaan behavioristista sekä konstruktiivista opetusta. Vasua avattiin luentomaisesti ja opettajajohtoisesti Power-point esityksen kautta ja luentoon yhdistettiin sujuvasti niin opettajan kuin opiskelijoiden omakohtaisia käytännön työkokemuksia varhaiskasvatuksen parista. Osaamista rakennettiin näin ollen hyödyntäen hankittua osaamista. Opettaja antoi opiskelijoille riittävästi aikaa jakaa omakohtaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen parissa työskentelystä. Lisäksi opettaja käytti opetuksessa videomateriaalia opetuksen tukena.

Opiskelijoiden osallistuminen ja työrauha

Itse jäin miettimään, että kuinka luokan ns. hiljaisia opiskelijoita saisi rohkaistua enemmän osallistumaan, sillä tuntien aikana jo kävi selväksi, että luokassa oli selkeästi havaittavissa kahtia jako osallistumisen suhteen. Tämä näkyi siten, että keskustelua kannattelivat aina samat opiskelijat, joilla oli sanottavaa asiaan kuin asiaan. Sitten oli ne opiskelijat, jotka eivät rohkaistuneet osallistumaan yhtä avoimesti tai lainkaan keskusteluun. Opettaja kertoikin tuntien päätteeksi huomioivansa hiljaisempia opiskelijoita osallistumaan opetukseen erilaisin pedagogisin keinoin kuten kiinnittämällä huomiota pienryhmätehtävissä ripottelemalla ”kaveruksia” eri pienryhmiin ja vaikuttamalla ryhmäjakoon niin, että ryhmistä tulisi mahdollisimman ”kirjavia”.

Tästä ns. kahtiajaosta huolimatta oli upea nähdä, kuinka hienosti opiskelijat kuuntelivat opetusta, ohjeita ja reflektoivat oppimistaan. Työrauha ei olisi voinut olla parempi, opiskelijat olivat erittäin itseohjautuneita ja heistä näkyi hyvin nopeasti innostuneisuus opetettavaan aihealueeseen.

Mitä jäi käteen tästä opetushavainnoinnista?

Oli mielenkiintoista päästä näkemään millaista opetus on ammattikorkeakoulun puolella tänä päivänä. Itse valmistuin sosionomiksi vuonna 2003 ja täytyy myöntää, että ajatus opettamisesta ammattikorkeakoulun puolella on mietityttänyt sen suhteen, että olisiko minulla riittävästi osaamista opettamaan siellä. Opetushavainnointipäivän teemat olivat itselleni työni kautta todella tuttuja ja koin, että minulla olisi niistä paljon ajankohtaista tietoa ja käytännön osaamista. Tämän havainnointikerran kautta nousi ajatus, että kenties opettaminen esimerkiksi sosionomi-koulutuksessa voisi olla mahdollista tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen amk:n puolella kaivataan nykyistä enemmän ns. käytännön osaajia, joilla on ajankohtaista sekä työelämälähtöistä tieto-taitoa. Mahtavia ahaa-elämyksiä ja henkilökohtaista uraohjausta siis täynnä tämän havainnointikerta!

Suljettujen ovien taakse pääsee avaamalla lukon
ja kurkistamalla uteliaasti ovesta sisään.