Opettaja: Eija Pusila-Verona
Tällä kertaa pääsin havainnoimaan Keskuspuiston
erityisammattioppilaitoksen Valma-koulutusta, joka on suunnattu erityistä tukea
tarvitseville nuorille. Havainnointipäivänä koulussa oli kaikki luokan 12 opiskelijaa
paikalla. Opettajan lisäksi kahdella ensimäisellä tunnilla oli auttamassa ohjaaja, joka
työskentelee useammassa valmentavassa ryhmässä.
Koulutuskuvailua: 
Keskuspuiston ammattiopiston Valma-Koulutus
on suunnattu alle 25-vuotiaille, erityistä tukea tarvitseville nuorille, joilla
ei ole vielä ammatillista koulutusta. Koulutuksen aikana opiskelijat pohtivat omaa ammatinvalintaa, tutustuvat työelämään ja
koulutusaloihin käytännössä, harjoittelevat arkielämäntaitoja ja yhteiskunnassa
toimimista. Koulutus kestää 1 lukuvuoden (60 osaamispistettä). Opiskelu koostuu
ryhmäopetuksesta, työharjoittelusta, opiskelukokeiluista ammatillisissa
oppilaitoksissa ja tarvittaessa asumisharjoittelusta. Jokaisen opiskelijan
kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sekä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS), johon kirjataan opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki.  Opintojen
aikana nuori saa yksilöllistä tukea opiskeluun ja omaan arkeen. Tavoitteena on
valmentaa opiskelijoita kohti ammatillista
peruskoulutusta. Koulutuksen aikana on myös mahdollisuus suorittaa ammatillisen
perustutkinnon osia.
Kts.
Valma-opetussuunnitelma: http://www.keskuspuisto.fi/opetussuunnitelmat
Havainnointipäivän tuntisisällöt:
 
Havainnointipäivän tuntien (3 x 45 min) teemana oli arjen
taitojen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tuntien tavoitteena oli arkielämäntaitojen
tukeminen ajan hallinnan kautta. Kahdella ensimmäisellä tunnilla syvennyttiin
arjen taitojen harjoittelemiseen kertaamalla analogisen kellon käyttöä sekä tekemällä
seuraavan viikon henkilökohtainen lukujärjestys. Hyvinvoinnin tukemista
harjoiteltiin tunnetaito-tehtävän kautta.
Aikataulu:
Klo 9-9.45     Arjen
taidot: Kellotehtävä / Laminointitehtävä
Klo 10-10.45 Arjen
taidot: Oman lukujärjestyksen laatiminen
Klo 11-11.45 Tunnetaidot:
Omien tunnetilojen tunnistaminen toiminnallisen tehtävän avulla
Ensimmäisellä
tunnilla opiskelijat tekivät kellotehtävän. Tehtävämonisteessa oli
tavoitteena merkitä kelloviisarit oman vuorokausirytmin mukaan esim. sen mukaan
jolloin herää, syö aamupalan, lähtee kouluun ja koulusta pois, syö päivällistä,
menee nukkumaan jne.  Oli hämmentävä huomata, kuinka monella oli
haasteita analogisen kellon käyttämisessä ja oman ajan käytön suunnittelussa. Viisareiden
laittaminen oikeisiin kohtiin kellotaulussa tuotti monelle haasteita. Tehtävän
teki erityisen mielenkiintoiseksi se, että sen tekemisen yhteydessä opiskelija
kävi läpi myös asioita, jotka vaikuttivat negatiivisella
tavalla omaan arjen hallintaan (kuten nukkumaan meneminen klo 3.00 yöllä, huono
ruokailurytmi,myöhästely jne). Nämä olivat varmasti opettajan kannalta tärkeitä havaintoja
opiskelijoista. Osalle opiskelijoista tehtävä oli puolestaan todella helppo,
jonka opettaja huomioi eriyttämällä opetusta kuten antamalla osalle
opiskelijoista edellisellä tunnilla tehtyjen ruokareseptien laminointitehtäviä. Opiskelijoiden muiden erityistarpeiden, kuten tarkkaavaisuushäiriöstä
kärsivän opiskelijan huomioiminen näkyi esimerkiksi siinä, että opiskelijalla
oli mahdollisuus pitää tunnin aikana useampi tauko sekä käyttää tunnin aikana  kuunnella musiikkia kuulokkeilla, koska se helpotti hänen oppimistaan.
Myös erilaisten pienten toiminnallisten tehtävien tekeminen,kuten opetusmonisteiden
kopiointi, tehtävien välissä helpotti monen opiskelijan keskittymistä. 
Toinen tunti
käytettiin seuraavan viikon lukujärjestyksen laatimiseen. Jokaisella
opiskelijalla laadittiin henkilökohtainen lukujärjestys sen mukaan mitä
vapaavalintaisia kursseja kukin opiskelijoista suoritti. Tämä tehtävä oli
monelle opiskelijoista vaativa ja opettaja joutuikin kertaamaan aikatauluja
moneen kertaan. Tunti oli myös siinä mielessä haasteellinen, että opiskelijat
joutuivat odottamaan kukin omaa vuoroaan, mikä tietenkin aiheutti osalla levottomuutta
ja turhautumista. Tässä kohdassa olisi kenties voinut hyödyntää ohjaajan apua ja antaa opiskelijoille joku pieni tehtävä, jota he olisivat voineet tehdä odotellessa vuoroaan.
Kolmas tunti
sisälsi tunnetaitojen harjoittelua toiminnallisen tehtävän kautta. Luokan
seinille kiinnitettiin viisi tunnesanaa. Opettaja luki viisi lyhyttä tarinaa ja
opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä, mikä tunne tarinasta kullekin opiskelijalle
henkilökohtaisesti välittyy ja kävellä kyseisen tunnesanan luokse. Opiskelijat osallistuivat tehtävään innokkaina ja
tehtävän kautta opettaja kävi läpi opiskelijoiden kanssa sitä kuinka tärkeä on
pystyä tunnistamaan omat tunnetilat ja sallia niin hyvät kuin pahat fiilikset.
OPETUSMENETELMÄT JA HYVÄN KOMMUNIKOINNIN MERKITYS
Näillä kolmella opetustunnilla ei käytetty luentomaista
opetusta lainkaan vaan asioita opittiin yhdessä tehtävämonisteen tekemisen
yhteydessä keskustellen sekä toiminnallisten tehtävien avulla. Opetusmenetelmistä
nousi vahvimmin esiin konstruktiivisen menetelmän käyttö: Opettaja osasi
upeasti peilata ajanhallintatehtäviä opiskelijoiden omaan arkeen ja huomioi
opiskelijoiden osaamisen ja vahvuudet sekä mahdolliset tuen tarpeet ajan
hallinnassa. Luokassa oli hyvin avoin ja suora keskusteluyhteys niin opettajan
ja opiskelijoiden välillä kuin myös oppilailla keskenään. Oli suorastaan
hämmentävän ihana nähdä, kuinka avuliaita osa luokan oppilaista oli toisia
kohtaan: Ne, jotka osasivat opetettavan asian, auttoivat niitä, jotka
tarvitsivat tehtäviin tukea. Luokasta heijastuikin hyvä ryhmähenki.
OPISKELIJOIDEN ERITYISEN
TUEN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA
Tuntien välissä keskustelimme opettajan kanssa siitä,
kuinka erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa toimiessa huomio kiinnittyy
opetuksen eriyttämiseen ja yksilöllisten opiskelusuunnitelmien tekemiseen. Valma-ryhmästäkin
löytyy tuen tarvitsijoita moneen lähtöön: On oppimisvaikeuksia, tarkkaavaisuuden
haasteita, kielen kehitykseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä haasteita yms.
Tämä opiskelijoiden moninaisuus oli hyvin nähtävissä myös opetushavainnoinnin
aikana. Siinä missä yhden kanssa keskusteltiin jatkuvasta myöhästelystä, toisen
kanssa avattiin asiaa selkosuomella ja kolmannen kanssa mietittiin sitä, kuinka
voisi hieman ”hellittää” hyvin kurinalaisesta arkirytmistä ja –rutiineista ja
sietää elämässä eteen tulevia muutoksia. Opiskelijoiden erilaiset opintopolut
näkyivät opettajan mukaan myös siinä, että Valma-koulutuksessa on selkeästi opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea opiskelutaitoihin
ja toisaalta myös niitä, jotka jo valmentavan koulutuksen aikana polutetaan koulutuskokeilun
myötä ammatilliseen koulutukseen. 
Voin vain todeta, että yksilöllisten opintopolkujen huomioiminen opetuksessa tulee vastaan tänä päivänä kaikkialla ja kaikilla kouluasteilla. Tämä on tullut vahvasti esille myös opetuksen seurantakäyneillä. Yksilöllisia opintopolkuja ei nähdä enää ainoastaan polkuina niille opiskelijoille, joilla on haasteita opiskelussa vaan siitä hyötyvät monen tasoiset opiskelijat. Toiset kulkevat polulla hitaammin ja kompastellen, toiset nopeammin, toiset eksyvät ja toiset löytävät. Aivan kuten elämässä yleensäkin. 
![]()  | 
| Kuva: Nimimerkki Gugi / ikkunasuomenluontoon.fi | 


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti