OPETUSHAVAINNOINTI V

Keskuspuiston ammattiopisto 28.10.2016 

Opettaja: Eija Pusila-Verona

Tällä kertaa pääsin havainnoimaan Keskuspuiston erityisammattioppilaitoksen Valma-koulutusta, joka on suunnattu erityistä tukea tarvitseville nuorille. Havainnointipäivänä koulussa oli kaikki luokan 12 opiskelijaa paikalla. Opettajan lisäksi kahdella ensimäisellä tunnilla oli auttamassa ohjaaja, joka työskentelee useammassa valmentavassa ryhmässä.

Koulutuskuvailua:

Keskuspuiston ammattiopiston Valma-Koulutus on suunnattu alle 25-vuotiaille, erityistä tukea tarvitseville nuorille, joilla ei ole vielä ammatillista koulutusta. Koulutuksen aikana opiskelijat pohtivat omaa ammatinvalintaa, tutustuvat työelämään ja koulutusaloihin käytännössä, harjoittelevat arkielämäntaitoja ja yhteiskunnassa toimimista. Koulutus kestää 1 lukuvuoden (60 osaamispistettä). Opiskelu koostuu ryhmäopetuksesta, työharjoittelusta, opiskelukokeiluista ammatillisissa oppilaitoksissa ja tarvittaessa asumisharjoittelusta. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sekä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon kirjataan opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki.  Opintojen aikana nuori saa yksilöllistä tukea opiskeluun ja omaan arkeen. Tavoitteena on valmentaa opiskelijoita kohti ammatillista peruskoulutusta. Koulutuksen aikana on myös mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon osia.

Kts. Valma-opetussuunnitelma: http://www.keskuspuisto.fi/opetussuunnitelmat

Havainnointipäivän tuntisisällöt:


Havainnointipäivän tuntien (3 x 45 min) teemana oli arjen taitojen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tuntien tavoitteena oli arkielämäntaitojen tukeminen ajan hallinnan kautta. Kahdella ensimmäisellä tunnilla syvennyttiin arjen taitojen harjoittelemiseen kertaamalla analogisen kellon käyttöä sekä tekemällä seuraavan viikon henkilökohtainen lukujärjestys. Hyvinvoinnin tukemista harjoiteltiin tunnetaito-tehtävän kautta.

Aikataulu:

Klo 9-9.45     Arjen taidot: Kellotehtävä / Laminointitehtävä

Klo 10-10.45 Arjen taidot: Oman lukujärjestyksen laatiminen

Klo 11-11.45 Tunnetaidot: Omien tunnetilojen tunnistaminen toiminnallisen tehtävän avulla

Ensimmäisellä tunnilla opiskelijat tekivät kellotehtävän. Tehtävämonisteessa oli tavoitteena merkitä kelloviisarit oman vuorokausirytmin mukaan esim. sen mukaan jolloin herää, syö aamupalan, lähtee kouluun ja koulusta pois, syö päivällistä, menee nukkumaan jne.  Oli hämmentävä huomata, kuinka monella oli haasteita analogisen kellon käyttämisessä ja oman ajan käytön suunnittelussa. Viisareiden laittaminen oikeisiin kohtiin kellotaulussa tuotti monelle haasteita. Tehtävän teki erityisen mielenkiintoiseksi se, että sen tekemisen yhteydessä opiskelija kävi läpi myös asioita, jotka vaikuttivat negatiivisella tavalla omaan arjen hallintaan (kuten nukkumaan meneminen klo 3.00 yöllä, huono ruokailurytmi,myöhästely jne). Nämä olivat varmasti opettajan kannalta tärkeitä havaintoja opiskelijoista. Osalle opiskelijoista tehtävä oli puolestaan todella helppo, jonka opettaja huomioi eriyttämällä opetusta kuten antamalla osalle opiskelijoista edellisellä tunnilla tehtyjen ruokareseptien laminointitehtäviä. Opiskelijoiden muiden erityistarpeiden, kuten tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän opiskelijan huomioiminen näkyi esimerkiksi siinä, että opiskelijalla oli mahdollisuus pitää tunnin aikana useampi tauko sekä käyttää tunnin aikana  kuunnella musiikkia kuulokkeilla, koska se helpotti hänen oppimistaan. Myös erilaisten pienten toiminnallisten tehtävien tekeminen,kuten opetusmonisteiden kopiointi, tehtävien välissä helpotti monen opiskelijan keskittymistä.

Toinen tunti käytettiin seuraavan viikon lukujärjestyksen laatimiseen. Jokaisella opiskelijalla laadittiin henkilökohtainen lukujärjestys sen mukaan mitä vapaavalintaisia kursseja kukin opiskelijoista suoritti. Tämä tehtävä oli monelle opiskelijoista vaativa ja opettaja joutuikin kertaamaan aikatauluja moneen kertaan. Tunti oli myös siinä mielessä haasteellinen, että opiskelijat joutuivat odottamaan kukin omaa vuoroaan, mikä tietenkin aiheutti osalla levottomuutta ja turhautumista. Tässä kohdassa olisi kenties voinut hyödyntää ohjaajan apua ja antaa opiskelijoille joku pieni tehtävä, jota he olisivat voineet tehdä odotellessa vuoroaan.

Kolmas tunti sisälsi tunnetaitojen harjoittelua toiminnallisen tehtävän kautta. Luokan seinille kiinnitettiin viisi tunnesanaa. Opettaja luki viisi lyhyttä tarinaa ja opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä, mikä tunne tarinasta kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti välittyy ja kävellä kyseisen tunnesanan luokse. Opiskelijat osallistuivat tehtävään innokkaina ja tehtävän kautta opettaja kävi läpi opiskelijoiden kanssa sitä kuinka tärkeä on pystyä tunnistamaan omat tunnetilat ja sallia niin hyvät kuin pahat fiilikset.

OPETUSMENETELMÄT JA HYVÄN KOMMUNIKOINNIN MERKITYS

Näillä kolmella opetustunnilla ei käytetty luentomaista opetusta lainkaan vaan asioita opittiin yhdessä tehtävämonisteen tekemisen yhteydessä keskustellen sekä toiminnallisten tehtävien avulla. Opetusmenetelmistä nousi vahvimmin esiin konstruktiivisen menetelmän käyttö: Opettaja osasi upeasti peilata ajanhallintatehtäviä opiskelijoiden omaan arkeen ja huomioi opiskelijoiden osaamisen ja vahvuudet sekä mahdolliset tuen tarpeet ajan hallinnassa. Luokassa oli hyvin avoin ja suora keskusteluyhteys niin opettajan ja opiskelijoiden välillä kuin myös oppilailla keskenään. Oli suorastaan hämmentävän ihana nähdä, kuinka avuliaita osa luokan oppilaista oli toisia kohtaan: Ne, jotka osasivat opetettavan asian, auttoivat niitä, jotka tarvitsivat tehtäviin tukea. Luokasta heijastuikin hyvä ryhmähenki.

OPISKELIJOIDEN ERITYISEN TUEN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA

Tuntien välissä keskustelimme opettajan kanssa siitä, kuinka erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa toimiessa huomio kiinnittyy opetuksen eriyttämiseen ja yksilöllisten opiskelusuunnitelmien tekemiseen. Valma-ryhmästäkin löytyy tuen tarvitsijoita moneen lähtöön: On oppimisvaikeuksia, tarkkaavaisuuden haasteita, kielen kehitykseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä haasteita yms. Tämä opiskelijoiden moninaisuus oli hyvin nähtävissä myös opetushavainnoinnin aikana. Siinä missä yhden kanssa keskusteltiin jatkuvasta myöhästelystä, toisen kanssa avattiin asiaa selkosuomella ja kolmannen kanssa mietittiin sitä, kuinka voisi hieman ”hellittää” hyvin kurinalaisesta arkirytmistä ja –rutiineista ja sietää elämässä eteen tulevia muutoksia. Opiskelijoiden erilaiset opintopolut näkyivät opettajan mukaan myös siinä, että Valma-koulutuksessa on selkeästi opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea opiskelutaitoihin ja toisaalta myös niitä, jotka jo valmentavan koulutuksen aikana polutetaan koulutuskokeilun myötä ammatilliseen koulutukseen.

Voin vain todeta, että yksilöllisten opintopolkujen huomioiminen opetuksessa tulee vastaan tänä päivänä kaikkialla ja kaikilla kouluasteilla. Tämä on tullut vahvasti esille myös opetuksen seurantakäyneillä. Yksilöllisia opintopolkuja ei nähdä enää ainoastaan polkuina niille opiskelijoille, joilla on haasteita opiskelussa vaan siitä hyötyvät monen tasoiset opiskelijat. Toiset kulkevat polulla hitaammin ja kompastellen, toiset nopeammin, toiset eksyvät ja toiset löytävät. Aivan kuten elämässä yleensäkin. 

Kuva: Nimimerkki Gugi / ikkunasuomenluontoon.fi