Maahanmuuttajien uraohjaus, osa 1 (1.2)

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden uraohjauksen erityistarpeet

Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. On arvioitu, että turvapaikanha- kijoista noin 35 % saa oleskeluluvan, yksin tulleista lapsista jopa 90 %. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee yhteensä noin 19 000 vieraskielistä opiskelijaa. Vieraskielisten ammatilliseen peruskoulutukseen hakijoiden ja hyväksyttyjen määrä on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt runsaasti.  Nykyinen koulutusjärjestelmä ei kaikilta osin pysty vastaamaan tähän tilanteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 5.11.2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja sovittaa yhteen kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet, joilla pyritään vastaamaan maahanmuuttajien koulutustarpeisiin. Edellä mainittuihin toimenpiteissä mainitaan mm. se, että oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta ja oppimisvalmiuksia parantavaa koulutusta sekä tutkintotavoitteista koulutusta ehdotetaan lisättäväksi.

Sana maahanmuuttajataustainen opiskelija ei ole yksiselitteinen, sillä lähtökohdat voivat olla hyvin erilaiset. Toiset opiskelijoista saattavat esimerkiksi olla toisen polven maahanmuuttajia eli niitä, jotka ovat syntyneet Suomessa ja joiden vanhemmat ovat aikanaan muuttaneet Suomeen maahanmuuttajina. Tuolloin opiskelijalla kaksikielisyydestä huolimatta ei todennäköisesti ole samanlaisia haasteita kuin sillä maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla, joka on muuttanut Suomeen alle viisi vuotta sitten, jolloin kielitaidon puute, kulttuurierot ja muut sopeutumiseen vaikuttavat tekijät ovat vaikuttamassa myös opiskeluun. Olen rajannut kirjoituksissani käsitteen maahanmuuttaja-opiskelijat koskemaan oleskeluluvan Suomesta saaneita ihmisiä, joilla on kielitaidon puolesta vielä melko paljon haasteita, mutta jo hyvät mahdollisuudet opiskella joko ammatilliseen tutkintoon valmentavissa tai ammatilliseen tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Monikulttuurisen uraohjauksen tulisi olla jatkumo, jossa ohjaus alkaisi nuorten kohdalla riittävän varhain perusopetuksen puolella ja jatkuisi läpi ammatillisen peruskoulutuksen ja sen jälkeisiin valintoihin. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijamäärien lisääntyessä ammatillisissa oppilaitoksissa, on myös pysähdytty pohtimaan sitä, mitä esimerkiksi opettajan/ohjaajan/työpaikkaohjaajan tulee huomioida monikulttuurisessa uraohjauksessa. Itse olen törmännyt mitä moninaisempiin ohjaustarpeisiin maahanmuutajien parissa työskennellessä ja mielestäni maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjauksesta tekee  erityisen se, että ohjauksessa on huomioitava mm. seuraavia asioita:

1. Kulttuurien välinen kompetenssi - Sanahirviö vai monikulttuurisen ohjauksen ydin?                      
2. Kulttuurisensitiivinen ohjaus                                                                                       
3. Opiskelutaitojen, arjentaitojen, ammatinvalinnan ja työelämätaitojen tukeminen                   
4. Puutteellisen suomen kielitaidon huomioiminen ja selkokielen käyttö ohjauksessa   
5. Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö ohjauksessa                                           
6. Traumatisoituneiden ja haasteellisessa elämäntilanteessa olevien  maahanmuuttajaopiskelijoiden erityistarpeiden huomioiminen ohjauksessa                                                                        
7. Moniammatillinen tuki & -ohjaus                                                                                    
8. Sosiodynaaminen lähestymistapa ohjauksessa                                                     
9. Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan osaamisen tunnistaminen                                                      
10. Joustavien- ja työvaltaisten opintopolkujen hyödyntäminen ohjauksessa                                           
11. Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaustarpeet työpaikalla ja työpaikkaohjauksen kehittäminen

Maahanmuuttajien uraohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota näihin erityistarpeisiin. Yksilöllisen ”poluttamisen” lisäksi erityisesti huomoita tulisi kiinnittää maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, työn opinnollistamiseen sekä työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin. Ne ovat keinoja, jotka edistävät maahanmuuttajien pääsemistä ammatilliseen koulutukseen, valmistumista sekä työllistymistä. Näitä aiheita tulen käsittelemään myös seuraavissa blogiartikkeleissani.

Kysymys kuuluu: Kuinka vastata näihin monikulttuurisen ohjauksen tarpeisiin? Nämä ohjaustarpeet haastavat ammatilliset oppilaitokset tarkastelemaan henkilöstön monikulttuurisia ohjaustaitoja, koulutuksen rakenteita, monikulttuurisen ohjauksen kehittämisen tarpeita ja koko koulun yhteistä toimintakulttuuria. Sekä unohtamatta työelämäyhteistyön kehittämistä sekä siellä vastaan tulevia ohjaustarpeita. Tämä vaatii oppilaitoksilta ja työpaikoilta lisäresursseja vastata henkilöstön lisäkoulutustarpeisiin monikulttuurisen ohjauksen osalta.

Millaisia ajatuksia maahanmuuttajaopiskelijan ohjaustarpeet sinussa herättävät? Kuinka sinä huomiot työssäsi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaukseen liittyvät erityistarpeet? Entä näetkö monikulttuurisen ohjauksen työssäsi lisätaakkana, uhkana vai kenties mahdollisuutena?

LÄHTEET:

Bartis, I. 2010. Maahanmuuttajataustaisen ohjaus koulutuksessa ja työelämässä. Helsinki: Yliopistopaino.

Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm1.pdf