Maahanmuuttajien uraohjaus, osa 2 (1.2)

                     Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 
                                              ammatillisessa oppilaitoksessa

Tiedämme, että osaaminen on oppimisen tulos. Tänä päivänä lienee myös selvää, että osaaminen syntyy konstruktiivisesti. Ainakin teoriassa tiedetään, että tieto ei niinkään siirry, vaan oppija rakentaa sen itse. Ihminen valikoi ja tulkitsee informaatiota, jäsentää sitä aiemman tietonsa pohjalta ja siihen nivoutuvana ja rakentaa kokemustensa välityksellä kuvaa siitä maailmasta (Rauste-von Wright 1994,15-16).

OPH:n uusi termi opinnollistamiselle on "erilaisissa oppimisympäristöissä kertyneen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen". Tämä termi on myös keskeinen termi maahanmuuttajien uraohjauksen kannalta. Tulen perehtymään artikkelissani erityisesti maahanmuuttajien uraohjauksen alkuvaiheeseen liittyvään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen toisella asteella.

Maahanmuuttajien näkymätön osaaminen

Maahanmuuttajilla on valtavat määrät ns. näkymätöntä osaamista, jota ei edelleenkään osata tunnistaa riittävän hyvin. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen liittyvä ongelma tuli esille mm. vuoden 2015 aikana, kun Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Erityisen paljon osaamista jää tunnistamatta niiden maahanmuuttajien osalta, joilla ei ole puutteellisen koulutuksen tai puuttuvien todistusten ja dokumenttien avulla mahdollisuutta näyttää osaamistaan. Keskeistä onkin se, kuinka erityisesti arjessa opitut tiedot ja taidot maahanmuuttajien kohdalla voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Osaamisen tunnistaminen on tärkeää oppilaitosten opiskelijavalinnoista vastaaville, opettajille ja työnantajille, mutta ennen kaikkea maahanmuuttajille itselleen. Tilannehan saattaa olla se, että lähtömaassaan henkilö on saattanut tehdä vuosikausia käytännön töitä vaikkapa sairaalassa ilman, että hänellä on koulutusta vastaavaa tutkintoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö henkilöllä olisi osaamista kyseiseltä alalta, jolloin työn kautta hankittu osaaminen tulisi saada näkyväksi.

Osaamisen tunnistamisen ja –tunnustamisen kautta pyritään tunnistamaan opiskelijan non- ja informaalista osaamista. Alkuvaiheen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta voidaan vaikuttaa monin tavoin maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseen: Sen avulla pystytään poluttamaan niin nuoria kuin aikuisia maahanmuuttajia heidän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppimista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.Osaamisen tunnistamisessa käytettävien menetelmien avulla pyritään muodostamaan monipuolinen kuva opiskelijan osaamisesta ja ajattelusta. Kartoituksen kautta pystytään myös näkemään maahanmuuttajan ilmaisukyky suomen kielellä, itsearviointikyky, ongelmanratkaisukyky, stressinsietokyky, itsenäisyyden astetta ja yhteistyötaitoja. (Wilhelmsson N. 2010, 43).

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnustamisesta säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutettu 787/2014 ja 246/2015) 30 §:ssä. Pykälän mukaan opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Opetushallitus voi määrätä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta.

1.Osaamisen tunnistaminen
Opiskelijan osaaminen tunnistetaan vertaamalla osaamista Opetushallituksen määräämien perustutkinnon perusteiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin. Aiemmin arvioitu osaaminen voidaan tunnustaa arvosanoineen suoraan osaksi perustutkintoa ja sellainen tunnistettu osaaminen, jota ei ole arvioitu, tulee arvioida perustutkinnon perusteiden mukaisesti.

2.Osaamisen tunnustaminen
Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain sen mukaan, miten paljon tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaista osaamista opiskelijalla on.
Opiskelija on voinut hankkia osaamista monin eri tavoin kotimaassa tai ulkomailla, jolloin osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevat periaatteet ovat samat. Eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän periaatteiden mukaisesti toisessa maassa hankittua ja arvioitua osaamista voidaan tunnustaa arvosanoineen suoraan osaksi perustutkintoa silloin, kun se vastaa oppimistuloksiltaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Osaamisen laajuus arvioidaan sen perusteella, kuinka suuri osa hankitusta osaamisesta vastaa suoritettavan perustutkinnon tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. 
Lähde: http://www.oph.fi/download/176959_Maarays_10_011_2016_OSTU.pdf

Opiskelijan ja opettajan roolit osaamisen tunnistamisprosessissa

Osaaminen tunnistaminen on kahden kauppa, joka tarkoittaa, että opettaja tunnistaa opiskelijan osaamista, mutta ennen kaikkea maahanmuuttajan pitäisi oppia tunnistamaan ja kuvailemaan omaa osaamistaan. Maahanmuuttajien alkuvaiheen osaamisen tunnistamiseen sisältyy vaiheita, joissa opiskelija pohtii esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

•   Mitä olen tehnyt ja oppinut elämän varrella? 


•   Miten opin kuvaamaan ja markkinoimaan osaamistani? 


•   Mitä osaamista minulla tulee olla hakemallani alalla?

•   Miten ala soveltuu minun persoonallisuudelleni ja miten voisin hyödyntää 


Opettajan  tehtävänä on puolestaan hahmotella maahanmuuttajan osaamista ja ohjata urapolun rakentamisessa. Opettaja kykenee tuolloin käyttämään erilaisia osaamisen tunnistamisen menetelmiä, jotka tukevat opiskelijan urapolun kehittymistä.  Opettaja auttaa maahanmuuttajaa itseään hahmottamaan mitä hän osaa. Osaamista voi hahmottaa ja luokitella monella eri tavalla kuten tietona, taitona ja kompetenssina. Tavoitteena voidaan nähdä, että pyritään luomaan hahmo maahanmuuttajan osaamiselle ja luokittelemaan sitä. 
(Wilhelmsson N. 2010, 24,28).

Osaamisen tunnistaminen on prosessi, joka ei toteudu hetkessä vaan vaatii aikaa ja riittävän hyviä osaamisen tunnistamisen menetelmiä, jotka vaihtelevat eri koulutuksissa.  Esimerkiksi Helsingin Diakoniaopiston työvoimapoliittisessa Sote-koulutuksessa osaamisen tunnistaisen mentelminä käytetään simulointia, dialogia, narratiivisia tarinoita, scaffoldingia, tietoiskuja, portfolioita ja  markkinointikeskusteluja. (Wilhelmsson N. 2010, 32).  

Lue lisää Sote-koulutuksen alkukartoitusjaksosta: http://minnanopeblogi.blogspot.fi/2016/10/sote-koulutuksen-alkukartoitusjakso.html

Osaamisen tunnistaminen näyttötutkinnossa

Maahanmuuttajan hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa, koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää hänen aikaisemmin hankkimansa osaaminen. Osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä, esimerkiksi haastatteluja, testejä ja työnäytteitä. Osaamisen tunnistamisessa selvitetään, millaista osaamista henkilö on hankkinut työkokemuksella ja koulutuksella, tutkinnon alaan liittyvässä harrastustoiminnassa tai esimerkiksi luottamustehtävissä. Osaamisen tunnistamisessa voidaan myös käyttää www.osaan.fi-osoitteesta löytyvää ohjelmaa. Näyttötutkintoon hakeutumisvaiheessa arvioidaan myös henkilön tarvitsema ohjauksen ja tukitoimien tarve sekä mahdolliset kieli- ja kulttuuritaustaan liittyvät erityistarpeet.

Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin:

·       hakeutuja ohjataan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen tai

·       hakeutujan esittämien asiakirjojen pohjalta osoitettu ja luotettavasti dokumentoitu osaaminen esitetään tunnustettavaksi tutkintotoimikunnalle tai

·       hakeutuja ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Ammattitaitoa voidaan hankkia työssä oppimalla, tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja muilla tavoin, esimerkiksi verkossa.

Lähde: http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

Onneksi koulutuksen järjestäjät sekä työnantajat ovat ottaneet askeleita siihen suuntaan, jossa on pyrkimyksenä, että ihmiset voisivat edetä urapolullaan saavutetun osaamisen perusteella eikä pelkästään perustuen erilaisiin koulutuksiin. Tästäkin huolimatta rohkenen epäillä, että käytetäänkö kouluissa ja työpaikoilla riittävästi aikaa ja resursseja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen? Vai syyllistymmekö liian usein kiireeseen, vähäisiin resursseihin sekä opiskelijoiden tuen tarpeisiin vedoten virtaviivaistamaan maahanmuuttajat kaikki samalle ”opiskeluviivalle”?

Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan mm. sosiaali- ja terveysalalla lisää ammattitaitoisia työntekijöitä. Lisääntyvään työvoimatarpeeseen pyritään vastaamaan myös osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämisen avulla, jonka kautta pyritään nopeuttamaan maahanmuuttajien työllistymistä ja vähentämään ns. ”turhia” koulutuspolkuja. Mutta ennen kuin osaamista todella osataan tunnistaa, tarvitsevat ammatilliset opettajat ja työelämänedustajat nykyistä enemmän lisäkoulutusta tunnistaakseen maahanmuuttajien tuen tarpeiden sijaan heidän olemassa olevaa osaamista.

Lähteet:

http://www.oph.fi/download/176959_Maarays_10_011_2016_OSTU.pdf

http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

Seppälä,T. & Wilhelmsson, N. (toim.)2010,  Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen. Maahanmuuttajataustaisen opintoihin hakeutuvan osaamisen tunnistaminen toisen asteen koulutuksessa. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.

Wilhelmsson N. 2010. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen Helsingin Diakoniaopiston ammatillisissa työvoimapoliittisissa koulutuksissa. Teoksessa Seppälä,T. & Wilhelmsson, N. (toim.)2010,  Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Wilhelmsson N. 2010. Osaamisen määrittely. Teoksessa Seppälä,T. & Wilhelmsson, N. (toim.)2010,  Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.