OPETUSHAVAINNOINTI IV

24.10.2016 
SOTE-KOULUTUS

Helsingin Diakoniaopisto

Sote-koulutus

Opettajat:

Anne-Mari Hämäläinen

Sanna Olaru

Opinto-ohjaaja:

Kirsi Halvorsen

Sosiaali- ja terveysalan opintoja maahanmuuttajille

Tänään minulla oli todella mielenkiintoinen ja innostava opetushavainnointipäivä. Pääsin seuraamaan HDO:lle maahanmuuttajille suunnatun Sote-koulutuksen alkukartoitusjaksoa. Koin havainnointipäivän erityisen hyödyllisenä, koska tulen tekemään opetusharjoitteluni kyseisen Sote-koulutuksen parissa Tammi-Helmikuussa. Työvoimapoliittinen Sote-koulutus alkaa tosiaan siitä, että työvoimatoimiston kanssa yhteistyössä valitut hakijat käyvät 3 viikkoa kestävän alkukartoitusjakson. Hakijoista noin puolet pääsevät Joulukuussa jatkamaan 195 päivää kestävään sote-koulutukseen.

Luennon aloitus ja lopetus

Opettaja kertoi opiskelijoille tunnin aluksi päivän aiheet ja tavoitteet, joita olivat 1. Sote-koulutuksen sisältö, 2. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään tutustuminen sekä 3. Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin ja -koulutuksiin tutustuminen. Me opetusharjoittelijat ja kartoitusjaksolla olevat opiskelijat esittäydyimme toisillemme. Päivän päätteeksi kerrattiin päivän pääteemana olevan sote-koulutuksen rakenne ja varmisteltiin, että opiskelijat olivat ymmärtäneet keskeisimmät asiat. Lopuksi opettaja kävi opiskelijoiden kanssa läpi seuraavan päivän tuntisisällöt.            

Opetuksen sisältö, opetusmenetelmät ja opetusvälineiden käyttö

Havainnointipäivänä oli paikalla 25 opiskelijaa, kaksi opettajaa sekä ensimmäisellä tunnilla opinto-ohjaaja. Päivän pääteemana oli avata Sote-koulutuksen sisältöä kartoitusjaksolla oleville maahanmuuttaja-opiskelijoille. Lisäksi päivän aikana avattiin lyhyesti suomalaista koulutusjärjestelmää, lähihoitajatutkinnon, hoiva-avustajakoulutuksen sekä Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon (Kaito) sisältöjä.

S2-opetuksen tapaan näilläkin tunneilla korostui selkosuomen käyttö, koulutussanaston avaaminen, videokuvan sekä ”asiantuntijavierailun” hyödyntäminen opetuksessa. Sote-koulutuksessa suositaan yleensä runsaasti toiminnallisia opetusmenetelmiä, mutta havainnointipäivän anti oli aiheen ”teoriapitoisuuden” vuoksi hyvin opettaja- ja luentokeskeinen.

Opiskelijat puhkesivatkin kukkaan siinä vaiheessa, kun luokkaan tuli vierailulle kolme maahanmuuttajataustaista sote-opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet opintonsa edellisenä keväänä. Vanhat sote-opiskelijat kertoivat sote-alan koulutuskokemuksistaan ja kartoitusjaksolla olevat opiskelijat kyselivät heiltä hyvin aktiivisesti koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Oli hieno huomata, kuinka opiskelijoiden hyvä dialogi vei keskustelua eteenpäin vaikka opiskelijoiden kotikieli ei ollut suomi. Tämä oli jälleen kerran hyvä osoitus siitä, millainen voima tutortoiminnalla sekä mentoroinnilla voi olla opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden näkökulmasta.

LIITE: Tutoropas: https://issuu.com/pivito/docs/tutoropas

Opettajat ja opinto-ohjaaja hallitsivat opetettavan aiheen sisällön hyvin. Havainnointipäivän sisältö oli todennäköisesti usealle opiskelijalle melko monimutkainen, koska asiasisältöä oli paljon ja se sisälsi paljon koulutukseen liittyviä vieraita termejä ja sanastoa. Päivän sisällöstä olisi voinut kenties karsia pois suomaiseen koulutusjärjestelmään tutustumisen, jonka olisi voinut käydä läpi jollakin toisella tunnilla. Opetuksen tukena käytettiin selkeitä ammattia kuvaavia videoita sekä sote-koulutusta kuvaavaa aikajanaa.  Sekä valtavasti toistoja varmistaakseen sen, että opiskelijat olivat ymmärtäneet Sote-koulutuksen rakenteen ja sisällön. Monella sote-koulutukseen tulevalla maahanmuuttajaopiskelijalla on käsitys, että 195 opiskelupäivää kestävässä työvoimapoliittisessa koulutuksessa suoritetaan koko lähihoitajatutkinto. Faktahan on, että Sote-koulutuksessa suoritetaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon liittyvät kaksi tutkinnon osaa viidestä. Tämä asia käydään huolellisesti läpi jo työvoimatoimistossa koulutukseen hakuvaiheessa, mutta silti asia saatetaan ymmärtää väärin. Tässä taas hyvä käytännön esimerkki siitä, millaisia haasteita ja väärinymmärryksiä maahanmuuttajat kokevat silloin, kun suomalainen koulutusjärjestelmä on vielä vieras ja oman äidinkielen ollessa joku muu kuin suomi.

Samanaikaisopettajuus

Sote-koulutuksessa hyödynnetään samanaikaisopetusta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi ammatillista opettajaa työskentelee samassa luokassa yhteisten opiskelijoiden parissa. Maahanmuuttajaopiskelijat tarvitsevat lähtökohtaisesti enemmän ohjausta jo pelkästään puutteellisen kielitaidon sekä monen kohdalla vähäisen koulutustaustan vuoksi. Opetus nähdäänkin samanaikaisopetuksen näkökulmasta koulun yhteisenä tehtävänä, jolloin myös vastuu opiskelijoista on yhteinen. Samanaikaisopetus merkitsee perinteisen opettajan roolin rikkoutumista ja se on upea tapa hyödyntää tiimityön lisäksi jokaisen opettajan henkilökohtaista erityisosaamista. Samanaikaisopettajuus vaatii opettajilta erityisen hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, suunnitelmallisuutta ja organisointikykyä, joten mielestäni se voi olla parhaassa tapauksessa opetusta rikastuttava voimavara ja pahimmassa tapauksessa painajainen.

https://osss.wikispaces.com/file/view/Samanaikaisopetus_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf/293118996/Samanaikaisopetus_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf

Vuorovaikutustaidot ja opiskelijoiden osallistuminen tunnilla

Sote-koulutuksen opettajilla ja opinto-ohjaajalla oli luontevat ja sujuvat vuorovaikutustaidot opiskelijoiden kanssa. Tämä näkyi heidän tavasta kohdata opiskelijat lämminhenkisesti ja kunnioittavasti. Opettajien arvostavasta tavasta kommunikoida heijastui mielestäni se, että opettajat tiedostavat jo tässä vaiheessa sen kuinka paljon opiskelijoilla on aikaisempaa osaamista ja taitoja. Opittua teoriaa peilattiin pitkin päivää opiskelijoiden aikaisempaan osaamiseen joko työ-, opiskelu- tai elämänkokemuksen kautta. Osa opiskelijoista osasikin selvästi hahmottaa teoriaa omien kokemusten kautta.

Maahanmuuttajien ohjaamisessa korostuvat suullisen ja kirjallisen ilmaisun selkeys. Sote-opettajat hallitsivat selkosuomen käyttämisen erityisen hyvin, mikä madalsi myös opiskelijoiden kynnystä kommunikoida suomen kielellä. Opetuksessa oli selkeä ja johdonmukainen rakenne ja opettajat painottivat päivän aikana tiettyjä asiasanoja.  Hyvää vuorovaikutusta ylläpitävää vireystasoa pidettiin hyvin yllä ryhmäkeskustelun, videoiden ja riittävien taukojen avulla. Opiskelijat keskittyivät hyvin teoriapitoiseen päivään yllättävän hyvin ja osa opiskelijoita kyselivät aktiivisesti aiheeseen liittyviä kysymyksiä. 

Selkokielestä: http://selkokeskus.fi/selkokieli/

Arvioinnista

Opettajat kyselivät tarkentavia kysymyksiä ja arvioivat tätä kautta sitä, kuinka hyvin opiskelijat olivat ymmärtäneet opetetut asiat. Itseäni jäi kovasti mietityttämään arviointiin liittyvät asiat: Kuinka oppilaskohtaisesti opettaja pystyy arvioimaan, että kuinka hyvin kukin on ymmärtänyt päivän keskeismmät asiat? Erityisesti mietin niitä opiskelijoita, jotka istuivat hiljaa tai esittivät kysymyksiä juuri hetki sitten selitetystä asiasta, mikä kertoi kenties siitä, että asiaa ei oltu ymmärretty lainkaan. Monipuolisten arviointimenetelmien käyttö ja jatkuva kehittäminen onkin varmasti se suuri haaste tässä koulutuksessa.

 Maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksen erityispiirteet:

Havainnointipäivän opetuksellinen anti toi selkeästi esille sen, millaisia erityistaitoja ammatillinen opettaja tarvitsee maahanmuuttaopiskelijoiden uraohjauksessa: Erityistaitoina mainittakoon kielitietoinen ohjaus, selkosuomen käyttö, kulttuurisensitiivisyys, moniammatillinen ohjaus, sosiodynaaminen ohjaus sekä se kaikista tärkein: Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen. Maahanmuuttaja-aikuisopiskelijalla on varmasti paljon osaamista, mutta sen näkyväksi tekemiseen tarvitaan ammatillista osaamista, kielitietoisia keinoja ja -välineitä. Sote-koulutuksen osaamiskartoitusjakson tavoite onkin tehdä opiskelijan osaaminen näkyväksi niin opiskelijalle itselleen kuin myös heitä opettaville opettajille. Seuraavassa blogikirjoituksessa tulen avaamaan lisää kartoitusjakson sisältöä, tavoitteita sekä itse Sote-koulutuksen sisältöä. Tämän kautta pääsen sujuvasti aiheeseen maahanmuuttajaopiskelijan osaamisen tunnistaminen sekä aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen, jotka ovat kaiken lähtökohtana maahanmuuttajien uraohjaukselle.

*** Lue lisää Sote-koulutuksesta ja maahanmuuttajaopiskelijoiden osaamiskartoituksesta seuraavassa blogikirjoituksessani ***