torstai 6. lokakuuta 2016

OPETUSHAVAINNOINTI III



Paikka: Helsingin Diakoniaopisto
Valma-koulutus 
Aikuiset maahanmuuttajat
Opettaja: Pirre Ahtiainen-Butt 

6.10.2016 
Olin havainnoimassa Helsingin Diakoniaopiston Valma-ryhmässä Kohti työelämää-kurssin tunteja. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on suunnattu nuorille ja aikuisille, joilla on tarve vahvistaa esim. arjenhallinnan, opiskelutaitojen, työelämätaitojen tai suomen kielen osaamista. Valma-koulutuksessa on mahdollista opiskella 6-12 kk ja opinnot tähtäävät siihen, että opiskelijoilla olisi riittävät taidot hakeutua koulutuksen jälkeen opiskelemaan ammatillista perustutkintoa.

Valma-OPS:


TUNNIN SISÄLTÖ JA RAKENNE

Havainnoin aikuisopiskelijoista koostuvan maahanmuuttajaryhmän Kohti työelämää-kurssin tunteja. Kurssilla opiskelee yhteensä 19 valma-opiskelijaa, joista oli havainnointipäivänä paikalla 14. Tuntien (2 x 45 min) pääaiheina olivat työelämän sanaston kertaus, työsopimuksen laatiminen sekä virittäytyminen seuraavan viikon asiantuntijavierailuun.

1     -Tunnin aloitus työaiheisen laulun kautta – työelämään liittyvien sanojen avaaminen
2     - Työelämänsanaston opiskelua ja aikaisemmin kurssilla opitun sanaston kertausta
3     - 2-3 hengen ryhmiin jakautuminen ja seuraavan tunnin ryhmätyötä varten
------ Tauko --------
4    - Ryhmätyö 2-3 –hengen ryhmissä: Unelmieni työsopimus. Työsopimuksen keskeisimmät kohdat ja sopimukseen liittyvien käsitteiden avaaminen selkokielellä.
5     - Kysymysten laatiminen seuraavan viikon lähihoitajaopettajan vierailukäyntiä varten 2-3 hengen ryhmissä. Lähihoitaja-opettajan vierailukäyntiin virittäytyminen katsomalla esittelyvideo lähihoitajan työstä.
6     - Tuntien lopetus ja seuraavan viikon lukujärjestyksen läpikäyminen yhdessä opiskelijoiden kanssa.


OPETUSMENETELMÄT 

Opetuksessa oli aluksi havaittavavissa opettajajohtoisen behavioristisen menetelmän käyttöä, mutta tuntien aikana kirkkaimpana nousi esiin konstruktiiviseen teoriaan pohjautuva sosiodynamisen ohjaus. Opetuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota opiskelijan sosiaalisen ympäristön vaikutuksiin sekä jatkuvaan muutokseen. Ohjauksessa korostuivat opiskelijoiden voimavarojen sekä aiempien kokemusten huomioiminen. Opettaja huomioi millaisia käistyksiä opiskelijat ovat sisäistäneet omasta kulttuuristaan esim. työelämässä. Punaisena lankana sosiodynaamiselle ohjaukselle on se, että  omakohtaisten kokemusten rinnalle voidaan tuottaa uudenlaista sosiaalista ymmärrystä esimerkiksi opiskelijan omasta ammatti-identiteetistä ja suomalaisesta työkulttuurista.

Tuntien aloituksessa korostuui siis selkeästi opettajajohtoisuus, etenkin kun kyseessä oli työelämään liittyvän uuden sanaston avaaminen. Tuolloin opettaja avasi sanojen merkityksiä selkokielellä ja varmisti erilaisilla kysymyksillä, että opiskelijat ovat ymmärtäneet sanojen sisällön. Konstruktiivisuuteen perustuva sosiodynaaminen ohjaus nosti päätään siinä vaiheessa, kun ryhmä kertasi jo aikaisemmin opittua työelämän sanastoa. Opettaja varmisti aluksi opiskelijoiden tämän hetkistä osaamista sekä kokemuksia työelämästä. Osa opiskelijoista osasi hienosti ryhmätyöskentelyn aikana yhdistää käytännön esimerkkejä työsopimuksen laatimisesta omien käytännön kokemusten kautta. Opettaja innosti ja aktivoi opiskelijoita työelämään sidoksissa olevien esimerkkien ja kysymysten avulla sekä käyttämällä musiikki- ja videomateriaalia opetuksen tukena. Opetuksessa korostui työelämälähtöisyys ja mielestäni sosiaalisella vuorovaikutuksella oli keskeinen rooli niin oppimisen kuin arvioinnin kannalta. Opettaja toi esiin tunnin päätteeksi sen, kuinka tärkeää hänen työssään on osata luovia omien tuntisuunnitelmien ja opiskelijoiden sen hetkisten tarpeiden välillä. 

VUOROVAIKUTUS

Opetushavainnoinnissa kiinnitin erityisesti huomiota opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutustaitoihin. Opiskelijoiden puutteellisen kielitaidon vuoksi dialogisuus ei ollut tietenkään itsestään selvää. Opetuksessa oli kuitenkin nähtävissä, kuinka opettaja pyrki löytämään dialogille tyypillistä tasavertaista hyvää vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua. Opetuksessa käytettiin hyvää selkokieltä, jonka käyttämisessä opettaja osasi huomioida taitavasti opiskelijoiden yksilölliset tarpeet.  Kommunikointi tapahtui hyvin luontevasti ja opettajan tapaa opettaa voi kuvailla päivän monologi-aloituksen jälkeen hyvin keskustelevaksi ja osallistavaksi. Luokassa oli lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri, jolloin myös opiskelijat käyttivät suomen kieltä kukin omien kykyjen mukaan. Opiskelijat, joiden kielitaito oli selkeästi muita ryhmäläisiä parempi, auttoivat ja ohjasivat heikommin suomen kielellä pärjääviä opiskelijoita. Oli hieno havaita, että vähäisempi kielitaito ei kuitenkaan passivoinut opiskelijoita, vaan miltei kaikki luokassa osallistuvat pari- tai ryhmätyöskentelyyn kukin omalla työpanoksellaan.  Mielestäni opiskelijat myös keskittyvät opetukseen melko hyvin kuuntelemalla ja osallistumalla aktiivisesti keskusteluun sekä tehtävien tekemiseen.


OPISKELUTAITOJEN JA ARJENHALLINAN OHJAUS VERKOSTOTYÖN AVULLA

Kyseistä Valma-ryhmää voi kuvailla hyvin heterogeeniseksi ryhmäksi, mikä tuo omat haasteensa opetukseen. Erilaisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan mm. opintojen henkilökohtaistamisella ja eriyttämällä opetusta. Ryhmä koostuu monesta eri kansallisuudesta, suomen kielitaso vaihtelee, opiskelijat ovat niin pakolaistaustaisia- kuin työn perässä Suomeen muuttaneita, myös opiskelijoiden ikä vaihtelee 20-50 vuotiaiden välillä. Havainnointituntien kautta jäin miettimään eniten sitä, kuinka valtavasti osa opiskelijoista tarvitsee tukea opiskelutaitoihin ja arjenhallinnan taitoihin. Kahden havainnointitunnin aikana tämä näkyi monella tavalla: Useamman opiskelijan myöhästelynä, erilaisten opiskelijoiden arjenhallintaan liittyvien asioiden kuten paperi- ja viranomaisasioiden selvittelynä taukojen aikana. Opettaja käytti paljon energiaa näiden asioiden ohjaamiseen ja lähetti opiskelijoita opiston ohjaus- ja neuvontapiste Jelppiin, jossa opiskelijaa joko autettiin välittömästi tai ohjattiin oikealle ”palveluluukulle”. Jelppi on paikka, jossa opiskelu- ja työvalmentajat voivat vastata opiskelijoiden erilaisiin tuen tarpeisiin matalalla kynnyksellä.

Jelppi on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka ammatillisen opettajan, erityisesti ryhmänohjaajan työssä korostuvat verkostotyö ja moniammatillinen työote. Opettajan työ tuntuu varmasti välillä siltä, että opettajalla tulisi olla hybertaidot monelta alalta. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että opiskelijoiden käytössä on sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisia kuten terveydenhoitaja, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, psykologi, opiskelu- ja työvalmentajat, joiden kaikkien ammattiaito on äärimmäisen arvokasta ennen kaikkea opiskelijan kannalta, mutta myös opettajan työn kannalta.


Mikäli työskentelet ammatillisessa oppilaitoksessa: Millaisia opiskelijalle suunnattuja ohjaus- ja tukipalveluita olet käyttänyt omassa työssäsi? Näännytämmekö itsemme opetustyön ”ulkopuolella oleviin ohjaustehtäviin” vai kuinka keskeisesti opiskelijan hyvinvointia tukeva ohjaus mielestäsi kuuluu ryhmäohjaajana toimivan opettajan työhön?

                                                        - Sana on vapaa -


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti