MISTÄ KAIKKI ALKOI?

  

 -The Street Academy-

Tarinoilla on yleensä alkunsa ja loppunsa. Aivan kuten tällä blogillakin. Tämä blogi sai alkunsa siitä, kun aloitin opinnot ammatilliseksi opettajaksi ja blogin tarina päättyy todennäköisesti siihen, kun opinnot päättyvät. Blogin ensimmäinen kirjoitus kertookin teeman mukaisesti siitä, että mistä into opettajan työhön on omalla kohdallani saanut sen ihan ensimmäisen kipinän.

Pläräsin tässä jokin aika sitten valokuvia vuosien takaa. Käsiini osui kuvia viidentoista vuoden takaa, jolloin olin opiskelemassa sosionomiksi ammattikorkeakoulu Stadiassa Helsingissä. Valokuvassa seisoi 22-vuotias tyttö Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tytöllä on painava rinkka selässään. Niin painava, että hädin tuskin jaksaa sitä kantaa. Tytön katse on innokas, mutta samaan aikaan epäröivä. 

Seuraavat kuukaudet menivät ghanalaisessa katulasten koulussa, mikä oli ensimmäinen henkilökohtainen ammatillinen kokemukseni koulumaailmasta. Koulu itsessään oli vanha lautahökkeli, joka muistutti ulkonäöltään enemmänkin navettarakennusta. Koulussa oli noin 100 lasta ja kolme luokkaa, joiden välissä ei ollut väliseiniä. Koulu oli ns. non-formal school, jonka yksi päätavoitteista oli opettaa lapsille opiskelutaitoja. Opetettavia aineita oli mm. englanti, matematiikka sekä liikunta- ja taideaineet. Luokassa tapahtuva opetus oli hyvin behavioristista. -Opettaja opetti ja lapset toistivat yhteen ääneen sana sanalta opettajan lauseet. Oikeista vastauksista iloittiin, vääristä vastauksista rangaistiin ja asian kertaamista jatkettiin siihen saakka, että se osattiin. Luokkaopetuksen vastapainona koulupäiviä värittivät erilaiset taide- ja liikunta- aineet kuten tanssi ja rumputunnit. Ja tietysti jalkapallo! Päivät menivät koululla ja illat ihmetellen ghanalaisten iloista ja yhteisöllistä elämäntapaa kaiken kurjuuden keskellä. 

-Lapset välitunnilla-

Nuo värikkäät kokemukset ovat olleet varmasti vaikuttamassa niihin valintoihin, joita olen työurallani tehnyt. Tie on  vienyt monikulttuuriseen kouluun ja -päiväkoteihin, maahanmuuttajien valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen puolelle (nykyinen VALMA) sekä erilaisiin projekteihin, joissa on pyritty vähentämään nuorten keskeyttämistä ammatillisista opinnoista.  

Blogin aloituskuva katulasten koulusta merkitsee minulle edelleen paljon: Se on otettu päivä ennen ensimmäistä työpäivää.  Kuva symboloi minulle haasteisiin tarttumista, itsensä voittamista, kärsivällisyyttä, kohtaamisia, avarakatseisuutta, epävarmuuden sietämistä, suvaitsevaisuutta sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän arvostamista.

Tästä se kaikki siis alkoi. 

P.S Tässä koulun kotisivut, ilokseni huomasin, että luokkien välissä on nykyään jo väliseinät!

http://thestreetacademy.webs.com

-Kuvaamataitoa meren rannalla-