RILLIT HUURUSSA RYHMÄTYÖ 1: QR- KAUPUNKISUUNNISTUS 27.8.2016

AmO-opiskelijat muuttuivat yhdeksi iltapäiväksi av-alan opiskelijoiksi vertaisryhmämme toteuttamassa QR-kaupunkisuunnistuksessa. Tehtävän tavoitteena oli tutustua QR-menetelmän käyttöön kaupunkisuunnistuksen kautta. Ryhmämme missiona oli tukea ryhmäytymistä sekä tutustua QR-suunnistuksen avulla av-viestinnän erilaisiin toimintaympäristöihin. Kuningastavoitteena tälle tehtävälle oli kehittää luokka-huonetyöskentelyn rinnalle toiminnallisia oppimisympäristöjä ja –oppimisprosesseja.


QR- suunnistus on toiminnallinen menetelmä, jossa korostuu yhteistoiminnallinen oppiminen. Kaupunkisusuunnistus on käyttökelpoinen opetusmenetelmä hyödynnettäväksi opiskelun orientointivaiheseen sekä herättämään opiskelumotivaatiota.  Hyödynsimme kaupunkisuunnistuksen toteutuksessa Patsas puhuu sinulle-konseptia, jossa on käytetty QR-koodeja. Kaupunkisuunnistuksen tavoitteena oli löytää vihjeiden avulla tunnettuja patsaita Helsingin keskustan alueelta. Patsaiden luota löytyi QR-koodit, joiden kautta opiskelijat pääsivät katsomaan videot kyseisistä patsaista. Lisäksi opiskelijoiden tuli suunnitellla ja videokuvata "ihmispatsas". QR-koodeja voi hyödyntää opetuksessa muillakin tavoin, sillä niin opettajat kuin oppilaatkin voivat luoda itse QR-koodien takaa avautuvia tekstitiedostoja, musiikkia, videoita ja erilaisia tehtäviä. Opiskelijan näkökulmasta menetelmää voi pitää monipuolisena ja mitä parasta, se kannustaa opiskelijoita liikkumaan passiivisen luokkahuonetyöskentelyn sijaan. Olen käyttänyt aikaisemmin kuva-kaupunkisuunnistusmenetelmää lasten ja maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa aikana, jolloin älypuhelimia ei vielä ollut jokaisen kädessä, joten oli hienoa ottaa taas yksi QR-digiloikka eteenpäin! 

Tehtävän kautta tulin pohtineeksi toiminnallisten sekä oman alan tietämystä tukevien oppimisympäristöjen käyttöä opetuksessa. Toiminnallisten opetusmenetelmien avulla pystytään varmasti entistä paremmin tukemaan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä kuin myös tunnistamaan opiskelijoiden aikaisempaa osaamista. Yksi tärkeä pointti lienee myös se, että toiminnallisia menetelmiä käyttämällä myös ammatilliset opettajat pääsevät kehittämään monipuolisemmin omaa ammattiosaamistaan pysyen ajan hermolla omasta alastaan.

Puhuvat patsaat-konsepti:http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/helsingin-puhuvat-patsaat

OPETUSHAVAINNOINTI I

YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT JA TYÖVALTAISET OPINTOPOLUT (27.8.2016) Luennoitsijat: 
Sirkku Ohvo: erityisopetus, juridiikka, työvaltainen oppiminen ja joustavat opintopolut

Soile Siikavirta: coach, työvaltainen oppiminen ja joustavat opintopolut

Luennon sisältö:

Luennon tavoitteena oli esitellä Haaga-Helian opettaja-opiskelijoille Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian työvaltaista koulutusta ja joustavia opintopolkuja. Mercurian merkonomikoulutusta opiskelee yhteensä n. 120 opiskelijaa ja heidän opinnoistaan vastaa kolme ohjaavaa opettajaa sekä pajaopettajat. Koulutus sopii monenlaisille oppijoille ja kaiken lähtökohtana on joustavat- sekä työvaltaiset opintopolut. Hitaat tai nopeat opintopolut takaavat sen, että Mercuriassa opintojen keskeyttäminen on vähäistä. Luennolla vieraillut Mercurian opiskelija Jade kertoo, että joustavat opintopolut ja työvaltaisuus on lisännyt hänen opiskelumotivaatiotaan ja opinnot ovat edenneet paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Opintojen etenemisen kannalta opiskelija on kokenut tärkeänä, että koulussa on ilmapiiri, jossa jokaista opiskelijaa ja opettajaa arvostetaan.

Opetuksessa korostuvat yksilöllisesti suunnitellut oppimistehtävät, joita tehdään omaan tahtiin itsenäisesti tai pienissä ryhmissä. Myös paja- ja projektityöskentely on tyypillinen tapa oppia asioita. Suurin osa opiskelijoista opiskelee työvaltaisesti. Osaamista arvioidaan mm. yhdessä keskustellen ja arvioimalla oppimistehtäviä. Opiskelun tavoitteena on valmentaa näyttöön.   

                                                      

Jt-menetelmän peruspilarit:

-      Integroitu ryhmä

-      Keskinäinen arvostaminen

-      Luottamus

-      Valinnaisuus, vapaus ja vastuu

-      Oppimisen eriyttäminen

-      Opettaja välittää, valmentaa ja kannustaa

-      Oppija osallistuu, etsii ja oivaltaa

-      Oppimista positiivisella kehällä

-      Eteneminen omassa tahdissa

-       Oppijakeskeisyys

Luennolla käytettyjä opetusmenetelmiä:

1     Luento

Power-Point-luento auttoi opiskelijoita hahmottamaan kokonaiskuvan Mercurian joustavista ja työvaltaisista opintopoluista. Esityksen tukena käytettiin kuvia, kertomuksia ja videota.

2     Aktivoiva kysely

      Opetusta rikastutettiin ja aktivoitiin aiheeseen liittyvillä kysymyksillä ja opettaja-opiskelijoiden omakohtaisiin kokemuksiin peilaten.

3    Opetuskeskustelu

Luennon välissä käytiin opetuksellista keskustelua joustavista opintopoluista ja työvaltaisesta koulutuksesta. Tässä pyrittiin luomaan luennoitsijoiden ja opiskelijoiden välille vuorovaikutustilanteita ja edistämään sitä kautta oppimista.

4    Porinaryhmät

Opetuksessa hyödynnettiin myös porinaryhmiä, joka sisälsi lyhyen keskusteluhetken pienissä ryhmissä aiheesta: Mitä hyviä puolia ja mitä uhkakuvia näette työvaltaisessa koulutuksessa ja joustavissa opintopoluissa?

5    Videon käyttö

Luennolla käytettiin videota havainnollistamaan Mercurian opiskelijoiden projektityöskentelyä Kauppakeskus Mercuriassa.

Luennoitsijat onnistuivat kuvailemaan Mercurian joustavia opintopolkuja ja työvaltaista koulutusta erittäin kattavasti. He saivat opiskelijat kyselemään aktiivisesti aiheesta ja saivat myönteisiä sekä kriittisiä kannanottoja. Luentoa olisi kenties voinut rikastuttaa enemmän jakamalla ryhmän useammin pieniin porinaryhmiin, jolloin olisimme päässeet jakamaan enemmän omakohtaisia ajatuksia aiheesta.

Mercurian kauppaoppilaitos on vastannut tämän päivän oppimisen tarpeisiin kehittämällä opiskelija- ja työelämälähtöisiä oppimisen polkuja, joissa näkyy ja tuntuu yksilöiden erityistarpeet huomioiva pedagogiikka. Uskon Mercurian olevan oppilaitoksena erittäin keskeisellä näköalapaikalla, sillä tämän suuntaiselle "poluttamiselle" ja työvaltaiselle oppimiselle tulee varmasti olemaan kysyntää tulevaisuudessa entistä enemmän.

OPETTAJAN OSAAMINEN & ASIANTUNTIJUUS

Ryhmäohjaajamme Ilkka piti 26.8 luennon aiheesta opettajan osaaminen ja asiantuntijuus. Luennolla käsiteltiin näitä aiheita:

OPETTAJAN TYÖN SISÄLLÖT JA OPETUSYMPÄRISTÖT

•      1. opetuksen suunnittelu, 2. opetus, 3. ohjaus ja 4. arviointi

•       Oppilaitosympäristöt: yksittäinen opiskelija, opiskelijaryhmät, kollegat, opettajatiimi, yksikkö, organisaatio.

•       Ulkopuoliset ympäristöt: työelämäkumppanit, työharjoittelupaikat, ulkopuoliset asiantuntijat, koulutusalakohtaiset, oppilaitos, yritys- ja muut verkostot

•       Verkko- ja sosiaalisen median ympäristöt

OPETTAJAN OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS:

•       Osaamista syntyy kaikessa toiminnassa, työssä, koulutuksissa ja vapaa-aikana.

•       Osaaminen kehittyy koko työuran ajan ja erilaisten käännekohtien kautta.

•       Asiantuntijuudelle on ominaista yhä haasteellisempiin tehtäviin tarttuminen ja osaamisen kehittyminen.

•       Asiantuntijan työ on yhä useammin kiinnittynyt tiimeihin ja verkostoihin sekä erilaisiin kehittämisprojekteihin.

•       Opettajan työn keskiössä oleviin ohjauksen ja arvioinnin taitoihin vaikuttavat henkilökohtaiset käsitykset asiantuntijuudesta ja osaamisesta.

ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISEN NELJÄ ELEMENTTIÄ:

1.Teoreettinen tai käsitteellinen tieto

2. Käytännöllinen, toiminnallinen tai kokemuksellinen tieto

3. Toiminnan säätelyä koskeva tieto tai itsesäätelytieto

4. Sosiokulttuurinen tieto

Jäin pohtimaan ryhmässä noussutta aihetta työpaikkojen "hiljaisesta tiedosta" eli sitä, kuinka paljon työpaikoilla on ns. hiljaista tietoa, joka pitää sisällään valtavat määrät kokemuksellista tietoa sekä tietoa erilaisista arjen käytännöistä.  Miksi niin monessa asiassa keksitään pyörä uudelleen ja uudelleen? Eikö oppilaitokset ja opettajat voisi jakaa jo olemassa olevaa tietoa ja käytäntöjä aikaisempaa avoimemmin oman koulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja muiden koulujen kanssa?  Vaikuttaako työn hektisyys siihen, ettei hyviä käytäntöjä yksinkertaisesti ehditä avata kaiken kiireen keskellä? 

Oppilaitosten olisi hyvä entistä enemmän kehittää erilaisia toimintamalleja, kuinka hiljaista tietoa saataisiin paremmin näkyväksi ja kaikkien saataville työpaikoilla. Tähän haasteeseen on tartuttu onneksi myös ammatillisissa oppilaitoksissa esimerkiksi vertaisryhmämentoroinnin avulla. Vertaisryhmämentoroinnin kantavana ajatuksena on, että kaikki opetus- ja kasvatustyössä toimivat voivat oppia toisiltaan. Mentoroinnin yhtenä päätavoitteena nähdään mm.  hyvien käytäntöjen ja hiljaisen tiedon jakaminen.

Lisätietoa vertaisryhmämentoroinnista:www.osaavaverme.fi