2.4 OSAAMISEN ARVIOINTI-TEHTÄVÄ

ARVIOINTIMENETELMÄT JA –KÄYTÄNNÖT

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NÄYTTÖTUTKINNOSSA (2.4)

Perehdyn tehtävässäni avaamaan näyttötutkintona suoritettavan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon arviointimenetelmiä- ja käytäntöjä. Opetusharjoitteluni sekä henkilökohtaiset tulevaisuuden ammatilliset tavoitteeni aikuiskoulutuksen parissa herättivät kiinnostukseni perehtyä tarkemmin näyttötutkintoon ja sen arviointimenetelmiin.  

Tässä tehtävässä käyn läpi lähihoitajan näyttötutkintoa, henkilökohtaistamista, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen arviointia sekä tutkintotilaisuuden käytänteitä ja arviointia.

Lähihoitajatutkinnosta

Sosiaali- ja terveysalan tutkinto (lähihoitaja) antaa pätevyyden terveyttä edistävään, ehkäisevään ja kuntouttavaan hoito-, huolenpito- ja kasvatus-työhön. Koulutus antaa osaamisalasta riippumatta perusvalmiudet asiakkaiden toimintakykyä tukevaan, ohjaavaan, hoitavaan ja kuntouttavaan osaamiseen. Tutkinnon suorittanut edistää asiak-kaan hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ihmisten monenlaisissa elämäntilanteissa. 

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto koostuu viidestä tutkinnon osasta, erikoistumaan pystyy kymmenestä eri osaamisalasta.Kaikille pakolliset tutkinnon osat ovat Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen. Lisäksi jokainen suorittaa yhden osaamisalan ja kaikille valinnaisen tutkinnon osan. Tutkinnon laajuus määritellään osaamispisteinä. Opiskelussa ei enää mitata aikaa vaan osaamista. 

Perustutkinnon osat ovat:

• ammatilliset tutkinnon osat 135 osp  
• yhteiset tutkinnon osat 35 osp  
• vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp.

Tutkinnon suoritusaika vaihtelee muun muassa aiempien opintojen ja työkokemuksen mukaan. Perustutkintoon voi hakea, kun on käynyt peruskoulun ja mahdollisesti lukion. Opiskelijalla saattaa olla myös työkokemusta, mutta ammatillinen peruskoulutus puuttuu.







Katso video näyttötutkinnoista täältä (löytyy sivun lopusta): 

https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/tutkinnot-ja-patevyydet/lahihoitajaksi-nayttotutkinnolla/

LÄHTEET: 


http://www.oph.fi/download/168848_arvioinnin_opas_2015.pdf 

http://www.oph.fi/download/148665_Oppimisen_arviointi_nayttotutkintoon_valmistavassa_koulutuksessa.pdf 

https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/2320574 

http://www.oph.fi/download/177532_Nayttotutkintojen_jarjestamissopimus_01082016.pdf

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat 

https://www.turunakk.fi/download/attachments/2261715/Pähkinänkuoripdf.pdf?version=3&modificationDate=1443077024000 

OPETUSHARJOITTELURAPORTTI, DAY 3

Oppimisen iloa Sote-ryhmässä!! (kuva julkaistu opiskelijoiden luvalla)

Teema 3: Ammatillisten tavoitteiden vahvistaminen 

Ajankohta: 
20.1.2017
klo 9.00-11.45








Viimeisen opetusharjoittelupäivän  tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden henkilökohtaisia ammatillisia tavoitteita. Menetelmänä käytimme unelmakarttatyöskentelyä.



TUNTIEN ALOITUS 

Aloitimme perjantain tunnit fiiliskortti-kierroksella. Jokaisen opiskelijan tehtävänä oli valita korteista kuva, joka koskettaa häntä tavalla tai toisella. Jokainen opiskelija sai omalla vuorollaan kertoa valitsemastaan kuvasta ja fiiliksistä. Tehtävän tavoitteena oli se, että jokainen opiskelija saisi oman äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistaan. Tämä sujuikin hyvin. Toiset opiskelijoista puhuivat enemmän, toiset vähemmän. Ryhmän hyvä ilmapiiri näkyi jälleen siinä, että jokaista kuunneltiin ja jokaisella annettiin rauha kertoa ajatuksistaan.

 TYÖSKENTELY 

Fiiliskierroksen jälkeen kävimme läpi päivän ohjelman ja tuntitavoitteet. Tämän jälkeen avasin opiskelijoille unelmakartta-työskentelyä menetelmänä, jonka myötä opiskelijat ryhtyivät ahkerasti tekemään omaa ammatillista unelmakarttaansa. Tässä vaiheessa työskentely tapahtui yhdessä isossa luokassa. Kannustimme opiskelijoita tekemään työn mahdollisimman itsenäisesti. Osa opiskelijoista tarvitsi apua ammatillisten sanojen avaamisessa ja rohkaisua omaan tekemiseensä. Luokassa oli hyvä työrauha ja taustalla soi rauhallinen musiikki. Työt valmistuivat tunnissa, jonka jälkeen jaoimme luokan kahteen ryhmään ja pidimme pienen tauon. 

Töiden purku ja esittely tapahtui kahdessa eri luokassa, jolloin pääsimme myös hyödyntämään samanaikaisopettajuuden kautta mahdollistuvaa oppimista pienryhmissä. Omassa ryhmässäni oli 7 opiskelijaa ja jokainen pääsi esittelemään oman työnsä ryhmälle. Jokaisen työstä nousi runsaasti ammatillisia keskustelun aiheita. Kuvien käyttö tuki selkeästi opiskelijoiden puutteellista kielitaitoa ja kuvien kautta opittiin uutta ammattisanastoa. Menetelmä auttoi opiskelijoita hahmottamaan omia tulevaisuuden ammatillisia tavoitteitaan, mikä toi myös minulle yksityiskohtaisempaa tietoa opiskelijoiden ammatillisista tavoitteista sosiaali- ja terveysalalla. Omaa työtään purkaessa opiskelijat myös pohtivat sitä, että mitä heidän ammatilliset tavoitteisiin pääseminen konkreettisesti vaatisi heiltä.

Tämän päivän kokemuksen myötä varaisin töiden purkuun enemmän aikaa. Jokaisen opiskelijan työn esittely toi esille paljon yhteistä keskustelua ja kysymyksiä ja puoli tuntia oli aivan liian lyhyt aika purkaa töitä riittävän perusteellisesesti.  Unelmakartan-tyyppisessä työskentelyssä töiden huolellinen purku olisi olennaista syvällisemmän oppimisen kannalta. Aikataulussa pysyminen oli kuitenkin tässä tapauksessa perusteltua, sillä olimme suunnitelleet yhteisen lopetuksen koko ryhmän kanssa. 

TUNTIEN LOPETUS 

Töiden purkamisen jälkeen oli vuorossa yhteinen lopetus sekä opiskelijoiden palaute tunneista minuuttipaperi-menetelmän avulla. Keskustelimme siitä, kuinka paljon päivä oli tuonut esille opiskelijoiden ammatillisia tulevaisuuden tavoitteita, mikä tuki myös tuntitavoitteiden toteutumista. Lisäksi kävimme yhdessä läpi opetusharjoitteluviikon tunnelmia opiskelijoiden kanssa. Suunnittelemamme tietovisan jätimme tällä kertaa pitämättä aikataulullisista syistä ja sovimme, että ryhmänohjaaja voi pitää sen seuraavan viikon tunneilla. 

Opetusharjoittelu päättyi ohjaavan opettajan Annen ja opiskelijoiden kiitoksiin sekä hämmentävää kyllä, opiskelijoiden antamiin lahjoihin. Jäähyväisten lomassa pulppusi mukava onnistumisen tunne siitä, että viikko oli sisältänyt valtavasti oppimista ja ikimuistoisia hetkiä, joiden kautta olisi mukava suunnata tulevaan.

Tässä opiskelijoiden palaute tunneista:  

OPETUSHARJOITTELURAPORTTI, DAY 2

Teema 2: Lähihoitajaksi opiskeleminen ja työskentely päiväkodissa
Ajankohta: 18.1.2017 (Ke) klo 9.00-11.45

Tuntisuunnitelma:


Ja entä kuinka suunnitelmat toteutuivat.... 

ITSEARVIOINTIA TUNNEISTA:

Keskiviikon opetusharjoittelutunnit sisälsivät asiantuntijavierailun, jolloin saimme luokkaan kaksi varhaiskasvatuksen asiantuntijaa, joista Liisa oli työskennellyt yli 40 vuotta varhaiskasvatuksen parissa ja Sirkku oli juuri valmistunut SDO:lta lähihoitajaksi ja työllistynyt päiväkotiin. Opiskelijat saivat edellisillä tunneilla ennakkotehtävänä miettiä pienryhmissä kysymyksiä lähihoitajaksi opiskelemisesta sekä työskentelystä päiväkodissa. Kysymyksiä tuli valtava määrä, joista ehdimme käydä läpi  noin puolet.

Oma roolini Kysy mitä olet aina halunnut tietää- paneelissa oli vetää keskustelua Liisan kirjatessa keskustelusta tulleita asioita padletin kautta. Keskustelua vetäessä oli erityisen tärkeää huomioida aikataulu sekä se, että keskustelun aiheet eivät lähtisi haarautumaan liikaa aihesisällöstä. Myös lisäkysymysten esittäminen opiskelijoille oli oppimien kannalta tärkeää.

Opiskelijat saivat vuorotellen kysyä edellisenä päivänä laadittuja kysymyksiä vierailijoilta. Ensimäisen tunnin teemana oli keskustella opiskelusta lähihoitajaksi ja viimeisillä tunneilla painoitettiin keskustelua käytännön työskentelystä päiväkodissa. Keskusteluun pohjautuvat tunnit toimivat tämän ryhmän kanssa erityisen hyvin, sillä ryhmä oli alusta alkaen hyvin aktiivinen ja tiedon haluinen. He kuuntelivat tarkasti ja esittivät lisäkysymyksiä. Tästäkin huolimatta opiskelioiden rooli oli tänä päivänä enemmän kuunteleva kuin keskusteleva.

Päivän sisällössä korostui opiskelu- ja työelämälähtöisyys. Opiskelijat saivat paljon hyödyllistä tietoa tämän päivän varhaiskasvatuksesta arjen tasolla, niin varhaiskasvatuksen mahdollisuuksista kuin haasteistakin. Opiskelijat kokivat tärkeänä myös sen, että he pääsivät keskustelemaan siitä, millaista on opiskella lähihoitajaksi sekä tulevaisuuden työllistymisen mahdollisuuksista. Erityisen hyvänä asiana pidän sitä, että tämän päivän kaltaisen asiantuntijavierailun kautta opiskelijat voivat hyödyntää asiantuntijoilta saatua tietoa työssä oppimisessa ja työllistyessään. Päivän aikana opitut asiat on siirrettävissä siis opiskelijoiden todelliseen elämään.

Kehitettävänä asiana näkisin sen, että keskustelupainoitteisia tunteja voisi jatkossa suunnitella niin, että paneelin välissä olisi taukojen lisäksi yhteistoiminnallisia välitehtäviä/-ohjelmaa, jolloin jaksaisi kuunnella ja ottaa uutta tietoa paremmin vastaan.

Opiskelijoiden palaute tunneista oli positiivista. Osa opiskelijoista koki haasteeksi sen, että asiantuntijoiden suomen kieltä oli paikoin vaikea ymmärtää. Tässä hyvä esimerkki siitä, kuinka suuri merkitys selkokielen käytöllä on maahanmuuttajaopiskelijoita opettaessa.


Tässä asiantuntijavierailun satoa, joka kirjattiin reaaliajassa padletin kautta:

OPETUKSEN ARVIOINTI 16.1.2017