Teema 1: Omat ja lasten parissa työskennellessä tarvittavat vahvuudet
Ajankohta: Ma 16.1. klo 9-14
Ensimmäinen opetusharjoittelupäivä Sote-ryhmässä olisi kohta alkamassa. Millaisia opiskelijoita olisi vastassa? Toimisiko suunnitellut tuntisisällöt juuri tämän luokan kanssa? Oliko niissä huomioitu opiskelijoiden suomen kielitaito riittävän hyvin? Nousisiko luokasta opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea? Osaisinko opettaa riittävän kielitietoisesti? Olisiko aikaa varattu riittävästi? Ja niin edelleen… Entuudestaan miltei vieraan luokan opettaminen herättää paljon kysymyksiä. Ja vastaukset moniin asioihin tulevat vasta siinä hetkessä, kun olet opettamassa luokkaa. Kaikkeen ei voi ennalta varautua ja yllättävissä tilanteissa luovuus ja luoviminen ovat open vahvuuksia.
Onneksi olimme päässeet Liisan kanssa mukaan Sote-opiskelijoiden kartoitusjaksolle sekä havainnoimaan muutaman kerran opetusta, mikä auttoi hieman hahmottamaan, mitä olisi vastassa. Jännitystä taisi lisätä myös se, että myös ohjaava opettaja Ilkka olisi heti opeharkan ensimmäisestä minuutista alkaen arvioimassa opetustani. Oli kuitenkin hyvä huomata, että kun opiskelijaryhmä valui luokkaan, myös arvioinnin kohteena oleminen valui pikku hiljaa pois mielestä ja pystyin keskittymään intensiivisesti opettamiseen. Ja opiskelijoiden kohtaamiseen. Mutta nyt asiaan.
1.TUNTISUUNNITELMA
2.OPETUKSEN TOTEUTUS
TUNTI 1 Klo 9.00-9.45, Aloitus
Tunti alkaisi lukujärjestyksen mukaan klo 9.00. Luokan kahdestakymmenestä opiskelijasta paikalla oli klo 8.55 alle kymmenen opiskelijaa. Muutamalta opiskelijalta oli tullut tieto, etteivät pääse tunneille. Omassa mielessä myllersi plan B,C ja D siltä varalta jos opiskelijoita tulisi olemaan paikalla vain kourallinen. Klo 9.05 paikalla oli jo 15 opiskelijaa. Huh, tämähän meni paremmin kuin ajattelin.
Starttasimme kertomalla hieman itsestämme sekä käymällä läpi opetusharjoittelun tuntisisältöjä ja –tavoitteita. Avasimme tarkemmin kyseisen päivän sisällöt ja aikataulun, minkä jälkeen starttasimme päivän käyntiin tutustumistehtävällä, jossa tehtävänä oli tehdä parihaastattelu sekä esitellä lopuksi oma pari ryhmälle. Oli ilo huomata jo tunnin alkumetreillä, kuinka motivoitunut ja osallistuva ryhmä meillä olisi ohjattavana. Parityöskentely toimi Sote-luokan kanssa hyvin ja opiskelijat keskittyvät intensiivisesti haastattelun tekemiseen. Osa tarvitsi opettajan apua ammattisanoissa.
Tehtävän purku toi esille sen, kuinka hyvin opiskelijat olivat kuunnelleet toisiaan ja kuinka opiskelijat osasivat kertoa opiskelukaverista muulle ryhmälle. Toisille suullinen esiintymistilanne oli jännittävämpää kuin toisille, mikä johtui varmasti osittain epävarman kielitaidon vuoksi. Parihaastattelu-tehtävä toi myös meille opettajille hyvää perustietoa jokaisesta opiskelijasta kuten heidän työhistoriasta sosiaali-ja terveysalalla sekä heidän kielitaidoista. Luokassa oli havaittavissa lämmin ja jokaista opiskelijaa kunnioittava ilmapiiri.
Ensimmäisen tunnin lopuksi jaoimme luokan kahteen ryhmään sekä kahteen luokkahuoneeseen pienryhmätyöskentelyä varten. Liisan luokassa opiskeltiin omien vahvuuksien tunnistamista ja minulla oli opetussisältönä lasten parissa työskennellessä tarvittavat ammatilliset vahvuudet.
TUNTI 2 & 3 klo 10.00-10.45 Klo 11-11.45
PIENRYHMÄTYÖSKENTELY: Uratarina-tehtävä
Lähdimme avaamaan lasten parissa työskennellessä tarvittavia vahvuuksia kahdeksan hengen pienryhmässä lastenhoitajan uratarinan kautta. Tarina luettiin ensin ääneen yhdessä, mikä viritteli opiskelijat tunnin aiheeseen ja toi minulle arvokasta tietoa opiskelijoiden lukutaidosta. Tarinaan oli upotettu vahvuus-sanoja, joita lähdimme yksitellen avaamaan sana-kuva yhdistämistehtävän avulla. Laitoin tarinan tummennetut vahvuus-sanat yksittäisinä sanoina piirin keskelle. Jokaisen opiskelijan tehtävänä oli valita 1-2 sanaa ja yhdistää ne seinällä oleviin kuviin, jotka kuvasivat ks. sanoja. Yhdistämistehtävä sujui melko hyvin ja vaikeiden sanojen kanssa opiskelijat auttoivat toinen toisiaan. Kuvat tukivat hyvin uusien sanojen oppimista ja herättivät luontevasti keskustelua ja kysymyksiä.
***Vahvuuksien avaaminen käytännön työtilanteisiin akvaariomenetelmän avulla***
Tämän jälkeen lähdimme avaamaan vahvuus-sanoja käytännön esimerkkien avulla. Punaisena lankana oli avata sanoja käytännön työtilanteiden kautta. Vahvuus-sanoja avattiin ensin yhdessä pienryhmän kanssa keskustellen ja miettien, että millaisissa käytännön työtilanteissa kyseisiä vahvuuksia tarvitaan esimerkiksi päiväkodissa työskennellessä. Tämän jälkeen oli helpompi ohjeistaa ryhmää avaamaan vahvuus-sanoja akvaariomenetelmän avulla. Tässä menetelmässä ryhmä jaettiin ensin kahteen pienryhmään ja opiskelijat asettuivat ulko- ja sisärinkiin ryhmittäin. Sisäringissä olevan ryhmän tehtävänä oli keskustella 2-3 eri vahvuus-sanasta ja pyrkiä tuomaan keskustelussa esille käytännön työtilanteita, joissa kyseisiä vahvuuksia heidän mielestä tarvitaan. Ulkoringissä olevan ryhmän tehtävänä oli tässä tilanteessa vain kuunnella. Keskustelun lopuksi he pääsivät ääneen, mikäli halusivat lisätä jotain keskusteluun. Tämän jälkeen vaihdoimme rooleja ja kuuntelijat pääsivät sisärinkiin keskustelemaan heille annetuista aiheista.
Keskustelua syntyi molemmissa ryhmissä mukavasti ja arempien opiskelijoiden sekä hankalien sanojen kohdalla pyrin antamaan tukisanoja ja –esimerkkejä niin, että keskustelu käynnistyi. Tehtävän kautta pääsin havainnoimaan hienosti myös sitä, kuinka hyvin ulkoringissä olevat opiskelijat osasivat kuunnella äänessä olevia opiskelijoita, mikä sekin on tärkeä taito sosiaali- ja terveysalalla työskennellessä.
Tämän tunnin jälkeen käynnistyikin sama tehtävä uudestaan toisen pienryhmän kanssa. Kahden eri ryhmän vetäminen toi esille sen, että eri ryhmissä nousevat esiin erilaiset keskustelun aiheet ja tuen tarpeet. Yksikään tunti ja tilanne ei ole samanlainen erityisesti silloin kun opetusmenetelmät on valittu niin, että tavoitteena on oppia keskustellen ja kuunnellen.
TUNTI 4: 12.45-14.00
1. Yhteinen koonti aamupäivän tunneista
2. virittäytyminen keskiviikon asiantuntijavierailuun
3. Lopetus Yhteinen koonti:
Ruokatauon jälkeen oli vuorossa koko ryhmän yhteinen koonti päivän tehtävistä. Kävin lyhyesti läpi kuvien ja sanojen avulla, että mitä vahvuuksia olimme avanneet aamun aikana. Liisa kävi puolestaan läpi oman tunnit siten, että jokainen opiskelija toi tunnilla tekemänsä ”vahvuuskäden” muiden sanojen ympärille ja jokainen kertoi yksitellen muulle ryhmälle, että mikä oli hänen henkilökohtainen ydinvahvuus. Tämän jälkeen syntyi luontevasti keskustelua siitä, kuinka valtavasti luokassa on osaamista, joka on hyvä saada näkyviin niin opiskellessa kuin myös työelämässä. Koonnin jälkeen katsoimme vielä videon lastenhoitajasta, joka kuvaili työssä tarvittavia vahvuuksia sekä henkilökohtaisia vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteita.
Virittäytyminen seuraavien tuntien aiheeseen: Videon jälkeen siirryimme miettimään pienryhmittäin kysymyksiä keskiviikon asiantuntijavierailua varten. Luokkaan olisi tulossa 44 vuotta päiväkodissa työskennellyt Liisa sekä juuri SDO:lta lähihoitajaksi valmistunut Sirkku, joka työskentelee nykyisin päiväkodissa. Opiskelijat saivat tehtäväksi miettiä pienryhmissä lähihoitajaksi opiskeluun liittyviä -sekä päiväkodissa työskentelyyn liittyviä kysymyksiä. Ja kysymyksiähän syntyi runsaasti!
Lopetus: Lopuksi kävimme vielä läpi päivän oppimistavoitteet ja kuinka ne oli saavutettu. Tätä arvioitiin myös opiskelijapalautteessa, mikä pyydettiin opiskelijoilta suullisesti. Palautteet kirjattiin koneelle keskustelun yhteydessä. Palautteessa pyrittiin saamaan opiskelijoiden mielipiteitä kysymyksiin: 1. Mitä hyvää oli opetuksessa tänään? 2. Mikä ei tuntunut tänään hyvältä? 3. Mitä toivoisit oppivasi lisää? Tunti päättyi siihen, että kävimme läpi seuraavan tunnin aikataulut ja paikan.
Ensimmäinen opetusharjoittelupäivä oli ohi ja olo oli iloinen ja innostunut.
** Opetuksen arvioinnit seuraavassa blogikirjoituksessani **
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti